Vihdoin ja viimein tuli se hetki kun tuntui hyvältä aloittaa blogin kirjoittaminen! Jo jonkun aikaa olen lueskellut muiden ihmisten blogeja ja jossain syvällä sisimmässäni olen kokenut että jossain vaiheessa aikani saattaa koittaa.
Blogissani aion kirjoittaa asioista jotka ovat tai tulevat auttamaan minua löytämään raukkautta, iloa ja hyvinvointia omaan elämääni ja joista uskon että voisi olla apua myös muille ihmisille.Välillä saatan kirjoitella niitä näitä erinäisistä asioista ja itsestäni.
Kerron lyhyesti tarinan jossa minun elämässäni tapahtui käänne kohta kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä elämästä:
3 vuotta sitten jouluna minulla oli vuoden verran takana hyvin aktiviista punttien nostelua ja sellaista ruokavaliota jota silloin kuvittelin että olisi terveellinen. Eli luulin olevani huippukunnossa. Kyseisenä joulukuuna kuitenkin jossain vaiheessa tulin kipeäksi eikä enää tuntunut olevan voimia treenaamiseen mitä olin aikaisemmin harjoittanut. Ajattelin että pieni tauko ja lepo voi tehdä ihan hyvää ja jatkan sitten. Kävin kuitenkin niin että olo ei millään meinannu helpottaa. Oli jotenkin kokoajan väsynyt ja vähän heikko ja kipeä olo.
Joitakin kuukausia myöhemmin minulla alkoi sydän oireilemaan hurjasti. Pienikin urheilusuoritus ja tuntui että sydän hakkaa niin lujaa että kohta pomppaa rinnasta ulos eikä tiedä että herääkö seuraavana aamuna. Jotakin oli selvästi vialla. Sen johdosta päädyin käymään mitä erinäisemmissä tutkimuksissa. Verestä katottiin kaikki, sydän tutkittiin, tehtiin kuntotestiä ja aina sama homma -> olet täysin terve. No mutta! Olo oli jotain ihan muuta... Olihan se uskottava kun uskottavat tahot niin sanoo.
Tämän johdosta päädyin syömään masennuslääkkeitä koska kun mitään fyysistä vikaa ei ollut niin pakkohan sen oli ollat jotenkin psyykkinen.
Luojalle kiitos veljeni palasi Suomeen matkaltaan kun olin kerennyt syödä 2 viikkoa masennuslääkkeitä (lääkkeet saivat minut aivan sekaisin tunteellisesti). Hänen kanssaa tuli tilanne jossa tarjosin hänelle purukumia. Hän otti pussin kouraan ja luki tuoteselostetta (aspartaami, mannitoli, sorbitoli) nappas pussin ja heitti menemään. Sanoi että ei halua tuommosta tavaraa syödä joka sisältää tuommoisia aineita.
Tässä vaiheessa en oikein ymmärtänyt mistä oli kysymys. Olin syönyt sen 5 vuotta aktiivisesti purkkaa ja nyt ensimmäistä kertaa joku kyseenalaista tämän tapani toimia!
Seuraavana päivänä lopetin veljeni suosituksesta lääkkeiden syönnin.
Jossain vaiheessa samaisella viikolla mieleeni kirkastui muisto siitä kun olin ollut työharjoittelu matkalla irlannissa. Siellä ollessani metsän keskellä en ollut muistanut ottaa purkkaa mukaan ja olin muutamia viikkoja syömättä purkkaa. Jossain vaiheessa siellä kuntoni oli yhtäkkiä huomattavasti parempi ja aloin käymään siellä punttisalila. Kävin viikon putkeen punttisalilla ja tuntu että olen loistavassa kunnossa. Kunnes aloin syömään jälleen purkkaa ja oudosti en jaksanutkaan enää. Siellä en todellakaan osannut yhdistää asiaa mitenkään koska silloisen ymmärryksen mukaan siinä ei olisi ollut mitään järkeä.
Kirkastunut muisto sai minut yhdistämään pisteet toisiinsa. Tajusin ja mietin että mitä he****tiä. Kaikki ne oireet, kaikki ne pelot, kaikki ne lääkärissä ramppaukset viimeisen vuoden aikana johtui siitä että olin hyväuskoisena jauhanut purkkaa muutamia vuosia putkeen. Etsin informaatiota netistä makeutusaineista mitä tämä purkka sisälsi. Löysin sieltä useita kohtalontovereita.
Kokemus sai minut kyseenalaistamaan hyvin voimakkaasti sen että mitä tässä maailmassa on meneillään ja ketä voi uskoa!!
Siitä alkoi hyvin intensiivinen tutkiminen ravinnon, hyvinvoinnin, itsensä kehittämisen, henkisyyden ja salaliittoteorioiden maailmaan.
Viimeisen parin vuoden aikana olen kokenut hyvin voimakasta muutoksen aikaa ajatusmallaissani suhteessa kaikkiin asioihin. Ravintoasia ovat olleen suuressa roolissa ja on tullut uskottua ja kokeiltua monenlaista teoriaa ja ruokavaliota. En löytänyt ravinnon kautta sellaista elämäniloa mitä etsin.
Nyt olen tullut siihen pisteeseen että en pysty parantamaan hyvinvointiani fyysisillä asioilla vain on todella kohdattava ne asiat itsessäni jotka estävät minua kokemasta entistäkin suurempaa rakkautta elämässäni.
Matkani jatkoa ja oppmiani asioita voi seurata kanssani tässä blogissa
Valoisaa päivänjatkoa sinulle ystäväiseni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti